Latausasemilla tuottoa kiinteistölle

Latausasemien hankinta ja takaisinmaksuaika

Moni kiinteistö pohtii pysäköintialueen päivittämistä ja latausasemien hankkimista. Keskeisiä kysymyksiä ovat investoinnin kustannukset ja takaisinmaksuaika.

Tarkastelimme takaisinmaksuaikaa 220 autopaikan pysäköintialueella, jossa perinteiset lämpötolpat korvattiin eTolpilla. Mallissa huomioitiin ARA-tuen vaikutus sekä eTolppien hankinta- ja asennuskustannukset. ARA-tukien jälkeen aloituskustannus oli 41 000 € (185 € per autopaikka, sis. ALV). Valitulla hinnoittelulla takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta. Laskelmassa on huomioitu seuraavat tekijät:

• Sähkönsäästö lämmityskäytössä

• Latauspalvelun tuotto kiinteistölle

• Vähentynyt huoltotarve

• Kuukausittaiset palvelumaksut

Hyödyt kiinteistölle ja käyttäjille

Kiinteistön maksama palvelumaksu on alkaen 2,5 € kuukaudessa per autopaikka (sis. ALV). eTolppien etuna on etäohjattavuus, vähentynyt huollon tarve sekä automaattinen lämmityksen ja latauksen hallinta.

Käyttäjille eTolpat tarjoavat seuraavat ominaisuudet:

• Sähköautojen latausmahdollisuus

• Etäohjattava lämmitys

• Sähkönkäytön seuranta

Kiinteistö saa puolestaan jatkuvaa tuottoa latauspalvelusta. eTolppien joustavuus mahdollistaa palvelun vaihtamisen käyttäjäkohtaisesti – esimerkiksi lämmityskäytöstä lataukseen autoilijan vaihtuessa.

Mahdollisuus autojen lataamiseen lisää kiinteistön arvoa sekä myynnissä että käyttäjien silmissä. Takaisinmaksun jälkeen kiinteistön lisätulot kasvavat, jolloin palveluhintoja voidaan laskea.

Latauspalvelun tuotto

Autoa ajetaan oletuksena keskimäärin 40 km päivässä, mikä vastaa noin 11 kWh lataustarvetta. Mallissa latauksen oletetaan jakautuvan kotiin ja työpaikalle, jolloin kuukausittainen kulutus on 150 kWh.

Hinnoittelun mukaisesti:

• Käyttäjä maksaa latauspalvelusta 10 €/kk

• Sähkön hinta on 20 snt/kWh

Tämän perusteella kiinteistölle kertyy tuottoa seuraavasti:

• 10 vuodessa 71 000 €, kun lataus jakautuu useampaan kohteeseen

• 10 vuodessa 113 000 €, jos lataus tapahtuu vain tässä kohteessa

Latausmäärä vaikuttaa merkittävästi kiinteistön tuottoihin.

Resurssisäästöt ja hallinnan helppous

eTolpat vähentävät isännöitsijän työmäärää automaattisen lupahallinnan ja laskutuksen ansiosta. eTolppien lukitukset toimivat ilman avaimia, ja käyttäjien hallinta hoituu pääasiassa digitaalisesti. Nämä säästöt eivät ole mukana laskelmassa, mutta ne keventävät kiinteistön hallinnollista kuormaa.

Lisätuloja voidaan hankkia myös avaamalla eTolpat julkiseen käyttöön. Kiinteistö voi itse päättää hinnoittelusta ja käyttöajoista. Tämä vaihtoehto ei ole mukana mallilaskelmassa, mutta se on merkittävä keino kasvattaa käyttöastetta ja tuottoja. Carunan Laraustaivas on esimerkki kohteesta, jossa eTolpat on avattu myös julkiseen käyttöön.

Sähköautokannan kehitys

Liikenteen sähköistyminen etenee nopeasti. Trafin mukaan maaliskuussa 2020 ensirekisteröidyistä autoista 5 % oli täyssähköautoja ja 15 % ladattavia hybridejä. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu, että näiden yhteenlaskettu osuus voisi olla noin 14 %. Tarkastellussa kohteessa jo 5 % autoista oli sähköautoja, ja mallinnuksessa oletettiin kehityksen jatkuvan samansuuntaisesti. Tällöin vuonna 2030 jo 15 % alueen autoista olisi ladattavia.

Kiinteistössä, jossa latausmahdollisuus on tarjolla, sähköautoilijoiden osuus on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin yleinen kehitys.

Ekoajastus ja lämmityssäästöt

eTolpassa on mahdollista ottaa käyttöön ekoajastus, jolloin lämmitysaika määräytyy ulkolämpötilan mukaan. Mallissa oletettiin, että kaikki käyttäjät hyödyntävät ekoajastusta ja että lämmityspalvelu on heille ilmainen. Säästölaskelma perustuu Helsingin Kaisaniemen lämpötilatietoihin vuosilta 2010–2019 loka-huhtikuussa, kun lämpötila on alle +5 °C. Tarkasteluun sisällytettiin myös Tampereen ja Oulun säätiedot. Mallissa auto lämmitettiin viisi kertaa viikossa, ja lämmitystarve jaettiin vuorokauden tunneille lämpötilavaihteluiden huomioimiseksi. Lämmitystehoksi määritettiin 1800 W kattaen sekä sisä- että lohkolämmityksen. Perinteisen lämpötolpan ajastuksen oletettiin olevan kaksi tuntia.

eTolpan ekoajastus toimii seuraavasti:

• +5 °C – lämmitysaika 30 min

• 0 °C – lämmitysaika 60 min

• -5 °C – lämmitysaika 90 min

• -10 °C – lämmitysaika 120 min

• -15 °C – lämmitysaika 150 min

Mallissa ei laskettu lämmityssäästöä yli +5 °C lämpötiloissa, mikä tekee tuloksista realistisempia, mutta hieman laskee kokonaisprosentuaalista säästöä.

Tulokset osoittavat, että ekoajastus tuo suurimman suhteellisen säästön Helsingissä, jossa sähköä säästyy keskimäärin 56 % verrattuna perinteiseen ajastukseen. Oulussa vastaava säästö on 44 %. On huomattava, että mitä kylmempi sää on, sitä vähemmän suhteellista säästöä syntyy. Samalla kuitenkin varmistetaan, että auto lämpenee riittävästi. Loppujen lopuksi säästetty sähkön määrä kilowattitunteina on lähes sama eri kaupungeissa, vaikka säästöprosentit eroavat toisistaan.

Lisäksi eTolpan etäohjattavuus tuo käyttäjille lisäarvoa, jota ei suoraan arvioitu rahallisessa säästölaskelmassa.