Miten hinnoittelen latauspalvelun yrityksen pihassa?

Sähköinen liikenne yleistyy nopeasti, ja sähköauton edut korostuvat erityisesti silloin, kun lataus voidaan suorittaa pysäköinnin yhteydessä. Tämä vähentää tarvetta erillisille pikalatausreissuille, lukuun ottamatta pidempiä matkoja. Työpaikkojen pysäköintialueet ovat kotilatauksen ohella keskeisiä latauspaikkoja, sillä autot ovat siellä usein pysäköityinä useiden tuntien ajan.

Tässä blogissa käsittelemme työpaikkojen latausratkaisuihin liittyviä haasteita kiinteistöjen näkökulmasta sekä annamme vinkkejä latauksen hinnoitteluun.

Kiinteistön omistus ja latauksen kustannukset

Sähköautojen lataustarve syntyy käyttäjien tarpeesta, ja monissa tapauksissa latauksesta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat kiinteistön omistajalle. Erityisesti yrityskampuksilla kiinteistöyhtiö maksaa sähkön, ja autopaikkojen vuokrasopimukset sisältävät usein lämpötolpan sähköineen. Sähköautojen kohdalla latauskulut on kuitenkin pystyttävä erittelemään ja kohdistamaan joko suoraan käyttäjälle tai tämän työnantajalle.

Yksi yleinen haaste työpaikoilla on luvaton lataaminen lämpötolpista. eTolppa-järjestelmän avulla lämmityskäyttö voidaan rajata siten, että lämmitys on mahdollista vain riittävän kylmällä säällä ja silloinkin määrätyn ajan. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi ottaa käyttöön mallin, jossa kaikki sähkö laskutetaan käyttäjiltä, mikä takaa tasapuolisen kohtelun ja yksinkertaistaa hallinnointia.

Monet yritykset haluavat tarjota työntekijöilleen latausmahdollisuuden osana vastuullisuusstrategiaansa. Verohallinto on ilmoittanut, että vuosina 2021–2025 työnantajan tarjoama lataussähkö ei ole verotettava etu, mikä kannustaa yrityksiä investoimaan latausratkaisuihin.

Järjestelyn monimutkaisuudesta riippumatta eParking-järjestelmä mahdollistaa kulujen kohdentamisen ja laskuttamisen oikeille tahoille. Palvelu kattaa laskutuksen, maksujen keräämisen ja niiden tilityksen kiinteistön määrittämälle tilille sovituin väliajoin. Lisäksi järjestelmä tarjoaa kirjanpitokelpoisen raportoinnin sekä mahdollisuuden seurata kulutusta ja optimoida lämmityssähkön käyttöä energiansäästön ja kuormanhallinnan avulla.

Sähköautoilija voi ajastaa latauksen ja maksaa käytetyn sähkön vaivattomasti eParking-sovelluksella.

Leasing-autot vs. työntekijöiden omat autot

Latauksen kustannusten jakautuminen riippuu työnantajan toimintamallista: onko lataus työnantajan tarjoama etu vai maksaako käyttäjä itse kulunsa? Erityisesti leasing-autojen kohdalla voi olla tarpeen määritellä selkeät periaatteet siitä, kuka vastaa latauskustannuksista.

Älykkäät operointipalvelut, kuten eParking, mahdollistavat erilaisten käyttäjäryhmien hallinnan joustavasti. Järjestelmässä voidaan määritellä erilaisia hinnoittelu- ja laskutusmalleja, jolloin työnantajan tarjoamat edut ja käyttäjien omat kulut voidaan erottaa toisistaan.

Latauksen nopeus työpaikoilla

Työpaikalla vietetään yleensä noin kahdeksan tuntia, mutta osalle työntekijöistä työpäivä koostuu lyhyemmistä jaksoista tai liikkuvasta työstä. Sähköauton latausnopeus on keskeinen tekijä käyttömukavuuden kannalta, ja latausratkaisut tulisi suunnitella pysäköintikäyttäytymisen perusteella.

Liian tehokkaiden latausasemien asentaminen voi rajoittaa niiden määrää budjettisyistä. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei kaikille halukkaille riitä latauspaikkoja. Toisaalta riittämätön latauskapasiteetti heikentää palvelun tarkoituksenmukaisuutta.

Autoilijoille on epäkäytännöllistä siirtää autoaan kesken työpäivän vapauttaakseen latauspaikan seuraavalle käyttäjälle. Myöskään työnantajien kannalta ei ole toivottavaa, että työaikaa kuluu autojen siirtelyyn. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen työmatkan keskimääräinen pituus on 14 km yhteen suuntaan. Työpäivän aikana tarvittavan energiamäärän takaisin lataaminen vaatii näin ollen hidaslatauksella alle kaksi tuntia.

Ratkaisuna on tarjota riittävästi latauspaikkoja, jotta käyttäjät voivat liittää autonsa lataukseen heti työpäivän alussa. Lisäksi kannattaa varata nopeampia asemia lyhyempään lataustarpeeseen, noin 5-10 prosentille kaikista latauspaikoista. Näiden teho olisi hyvä olla vähintään 11 kW. Nopeampien asemien käytöstä voi periä korkeampaa hintaa tai soveltaa minuuttipohjaista hinnoittelua, jotta ne pysyvät kiertokäytössä. Kiinteistön kokonaiskulutuksessa tulee myös huomioida tehopiikit, jotka voivat nostaa sähkön kokonaishintaa.

Latauspaikkojen sijoittelu

Latauspaikkojen sijoittelussa on huomioitava pysäköintialueen koko, muoto sekä olemassa oleva sähköinfra. Uusia latauspaikkoja suunniteltaessa on suositeltavaa sijoittaa ne hieman kauemmas pääsisäänkäynnistä, jotta polttomoottoriautot eivät vahingossa vie niitä. Jos kohteessa on jo lämpötolppainfraa, voidaan hidaslataustolpat asentaa vaihtamalla vain olemassa olevat käyttäjäliittymät uusiin. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan latausinfran päivittämisen ilman suuria rakenteellisia muutoksia.

Latauksen hinta

Sähkön kokonaishinta Suomessa siirto- ja verokustannuksineen on vuonna 2021 noin 10-13 senttiä per kWh . Työpaikoilla latauksen tulisi olla edullista mutta riittävän kannattavaa kattamaan kulut. Jos lataus on liian kallista, käyttäjät saattavat suosia kotilatausta, jolloin työpaikan latauslaitteet jäävät vaille käyttöä.

Nopeammista latausasemista voidaan periä korkeampaa maksua, sillä käyttäjät ovat valmiita maksamaan lisäpalvelusta. Yksi suositeltava hinnoittelumalli on tarjota hidas lataus omakustannehintaan ja periä nopeammasta latauksesta lisämaksu. Näin käyttäjiä voidaan kannustaa valitsemaan hitaampi lataus, jos he eivät tarvitse nopeaa lähtövalmiutta. Katso miten tämä on toteutettu kohteessa Valtatie 30.

Hinnoittelumalleja voi muokata tarpeen mukaan. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kilowattituntihintainen veloitus, aikaperusteinen hinnoittelu (euroa/tunti) tai session aloitusmaksu. Jos halutaan lisätä latauspisteiden kiertoa kesken työpäivän, voidaan käyttää porrastettua hinnoittelua, jossa ensimmäiset tunnit ovat edullisempia ja hinta nousee latauksen pidemmän keston myötä.