11 kW:n latauslaitteet eivät aina ole paras vaihtoehto taloyhtiöille

Vastine Ylen 7.2.2025 julkaisemaan juttuun:

Me IGL-Technologies Oy:llä haluamme tuoda toisenkin näkökulman Ylen 7.2.2025 julkaisemaan juttuun “Monet eivät hahmota, millaista sähköauton latausta he tarvitsevat – asiantuntija paljastaa parhaan lataustehon”. Juttu on luettavissa osoitteessa https://yle.fi/a/74-20141832. 

Jutussa sähköalan yrittäjät toivat esille oman, mielestämme yksipuolisen, näkökulman siihen, minkä tehoiset sähköautojen latauslaitteet taloyhtiöön kannattaa valita. Kyseiset sähköalan yrittäjät suosittelivat nimenomaan ja pelkästään 11 kW:n latauslaitteita ja perustelivat tätä lähinnä latausnopeudella ja kuormanhallintaominaisuuksilla. Kyseinen ajattelu voi olla peruja niiltä ajoilta, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi avustusta taloyhtiöille, jotka hankkivat sähköautojen latauslaitteet. Avustusehdot suuntasivat hankkimaan vähintään 11 kW:n latauslaitteet, sillä avustusta ei myönnetty, jos taloyhtiö hankki vähemmän tehokkaat latauslaitteet eli niin sanotut hidaslatauslaitteet.

Ylen jutussa tuodaan myös ilmi, että hidaslatauslaitteet olisivat huono vaihtoehto taloyhtiöiden asukkaille, ja ainoana perusteena on, että hidaslatauslaitteella ladattessa sähköauton lataaminen kestää kauemmin. Totta on, että kun sähköautoa ladataan 1,8-3,6 kW:n teholla, kestää lataaminen kauemmin, kuin jos ladataan 11 kW:n tehoisella laitteella. Tämä ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole huono asia, siihen on pari syytä.

Joissain tapauksissa ladattava auto, erityisesti hybridit, eivät pysty ottamaan vastaan juurikaan enempää kuin 3,6 kW, useimmiten vähemmänkin. Todellisuudessa siis vaikka latauslaitteen teho olisi 11 kW, ei auto aina lataudu täydellä teholla, vaan auto ottaa vastaan vähemmän eli rajoittaa lataustehoa. Myös jos latauksessa on yhtä aikaa useampi auto ja taloyhtiön asukkaat kotona käyttämässä sähköä, puuttuu kuormanhallinta peliin ja alkaa rajoittaa latauslaitteiden tehoa, jottei kohteen käytössä oleva maksimi sähkökapasiteetti tai vaihekohtaiset virtarajat ylity. Tällöin 11 kW:n latauslaitteet eivät pääse käyttämään täyttä lataustehoansa ja asukkaat ovat maksaneet turhaan tehokkaammista latauslaitteista.

Moni auto myös seisoo pysäköitynä suurimman osan päivästä. Auto seisoo yleensä työpaikan tai taloyhtiön pysäköintialueella monta tuntia yhtäjaksoisesti, esimerkiksi työpäivän ajan tai yön yli. Tämä pysäköimisaika on parasta aikaa ladata sähköautoa tai hybridiä, ja silloin hidaslatauslaite on erinomainen. Hidaslatauslaitteella sähköautoon saadaan ladattua helposti työpäivän aikana tai yön yli riittävästi toimintamatkaa päivän ajoihin, eli yleensä noin 100-200 km, sillä autoilla ajetaan keskimäärin 50 km päivässä. 

Hidaslatauslaitteet ovat myös kustannustehokas vaihtoehto taloyhtiöille. Hidaslatauslaitteiden hinnat saattavat jäädä jopa neljäsosaan tehokkaampien latauslaitteiden hinnoista, jolloin taloyhtiö säästää selvää rahaa. Lisäksi useissa tapauksissa taloyhtiön olemassa oleva lämmitystolppien sähköinfra on riittävä siihen, että vanhojen lämmitystolppien tilalle vaihdetaan älyominaisuuksia sisältävät hidaslatauslaitteet. Hidaslatauslaitteet eivät siis välttämättä vaadi kalliita sähköinfraremontteja, vaan taloyhtiössä saatetaan selvitä pelkästään sillä, että vaihdetaan lämpötolppien nupit hidaslatauslaitteisiin. Tämä tuo rahansäästöä taloyhtiölle.

Hidaslatauslaitteet palvelevat myös laajemmin taloyhtiön asukkaita, sillä hidaslatauslaitteet ovat supersuko-liittimillä varustettuja latauslaitteita. Supersukosta voi siis sekä ladata sähköautoa että käyttää polttomoottoriauton lohko- ja sisätilanlämmittimiä. Supersuko on testattu ja turvallinen myös sähköauton lataukseen, sillä se kestää jatkuvaa 16 A virtaa. Asukkaiden ei siis tarvitse pelätä latauslaitteiden rikkoutumista.

Me IGL:llä suosittelemme taloyhtiöitä ja esimerkiksi organisaatioita, joissa on suuret pysäköintialueet työntekijöille, hankkimaan lähes kaikille pysäköintipaikoille hidaslatauslaitteet. Niiden lisäksi voi hankkia muutaman tehokkaamman latauslaitteen, joilla taataan riittävästi toimintamatkaa heille, joiden tarvitsee saada auto ladattua nopeammin. Nämä eri lataustavat voidaan myös hinnoitella erilaisiksi, jolloin houkutus ladata aina ja pitkään tehokkaammilla latauslaitteilla vähenee. On myös tutkittu, että ihmiset eivät ole halukkaita siirtämään autojaan esimerkiksi kesken työpäivän akun tullessa täyteen, vaan mieluummin pysäköivät koko päivän samassa pysäköintiruudussa. Tämäkin puoltaa hidaslatauslaitteiden hankintaa.

Ylen julkaisema juttu mielestämme suuntaa latauslaitteiden ja -tehojen ympärillä käytävää julkista keskustelua ja yleisön mielipidettä väärään suuntaan. Suuren levikin omaavien medioiden olisi hyvä tuoda esille myös muita näkökulmia kuin pelkkä latausteho, jotta sähköautojen latausasioita miettivien tahojen tietoon tulisi muitakin vaihtoehtoja, kuin pelkästään kalliit tehokkaat latauslaitteet. Vaihtoehtoja on muitakin, ja latausratkaisut tulisi aina sovittaa käyttäjien ja kohteen mukaan sen sijaan, että tuijotetaan pelkästään latauslaitteiden tehoja. Olennaista on huomioida eri käyttäjäprofiilit sekä kohteen budjetti: samalla rahalla kohteeseen voi saada enemmän samanaikaista latausta, jos kohteeseen hankitaan hidaslatauslaitteita. Lisäksi tarvitsemme Suomeen enemmän edullisia latausvaihtoehtoja, jotta tavoitteet liikenteen sähköistymisestä toteutuvat.

Ystävällisin terveisin

Antti Hiekkanen, operatiivinen johtaja, IGL-Technologies Oy
Teemu Marku, myyntijohtaja, IGL-Technologies Oy